Alaviite: Mitä on äänenväri?

Miten erilaisia sointivärejä oikein kuvaillaan? Yleisesti puhutaan äänenväristä tai sointiväristä, mikä viittaa tavallaan aivan oikeaan suuntaan. Tunnistamme näköaistimme avulla valon eri aallonpituudet erilaisina väreinä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Näkyvän_valon_spektri): lyhyet aallonpituudet eli korkeat taajudet ovat sinistä ja violettia, pitkät aallonpituudet eli matalat taajuudet oranssia ja punaista. Kuuloaistimuksessakin käsitämme korkeat taajuudet korkeina ääninä, matalat matalina, mutta taajuudet liittyvät myös sointiväriin. Erilaiset sointivärit ovat nimittäin pohjimmiltaan eri pituisten ääniaaltojen, eli eri taajuisten osaäänesten yhdistelmiä: pitkien aallonpituuksien tummat, mattaiset sointivärit sisältävät lähinnä matalia taajuuksia, lyhyiden aallonpituuksien läpitunkevat, kirkkaat värit taasen enemmän korkeita. Näiden erilaisten ääniaaltojen tai osaäänesten yhdistelmistä syntyy se erityinen sointivaikutelma, äänen spektri, jonka tunnistamme vaikkapa oboeksi.

Soittimet synnyttävät tilaan ääniaaltoja, kun soittaja ruumiillisella työllään saattaa soittimen jonkin osan – ja sitä kautta koko soittimen – värähtelemään. Viulun jousen jouhet saavat kielen värähtelemään soittajan hangatessa jousella kieltä, ja syntyvän äänen taajuudet riippuvat värähtelevän kielenosan pituudesta sekä mukana värähtelevän soittimen rungon rakenteesta. Vaskipuhaltaja puolestaan sytyttää huuliaan pärisyttämällä soittimensa sisään ”ilmapatsaan”, jonka taajuudet riippuvat soittimen putken pituudesta ja muodosta sekä jossain määrin myös soittimen muista rakenteellisista tekijöistä.

Äänenväri on kuitenkin melko monimutkainen käsite, jonka selittämiseen tarvitaan muitakin soinnin ominaisuuksia kuin soittimen fysiikan tai yksittäisen soinnin – äänen spektrin – kuvaileminen. Sointiväri eli ranskalaisittain timbre voidaan määritellä vaikkapa seuraavasti: ”Äänenväri on se kuuloaistimuksen ominaisuus, jonka myötä kuulija voi arvioida erilaisiksi kaksi samoin tavoin esitettyä, yhtä voimakasta ja saman korkuista ääntä.” Ja vielä tarkemmin: ”Äänenväri riippuu ensisijaisesti ärsykkeen spektristä, mutta myös sen aaltomuodosta, äänenpaineesta ja taajuusalueesta, sekä ärsykkeen temporaalisista [ajallisista] erityistekijöistä.” (American National Standards Institute, 1960. Suomennos kirjoittajan.) Mitä ovat nämä temporaaliset erityistekijät? Kysymystä voi lähteä purkamaan siitä lähtöolettamuksesta, että ilman kestoa ei ole ääntä, eikä näin ollen myöskään äänenväriä. Kun musiikki koostuu allekkain ja päällekkäin asetelluista äänistä, on turvallista julistaa, että musiikki tapahtuu aina ajassa eli on temporaalista. Koska koemme musiikin ajallisesti, yksittäisten äänten ajallinen sijoittuminen, syttyminen, sammuminen, limittyminen ja muut karakterit vaikuttavat myös siihen, miten koemme niiden soivan — minkälaiseksi koemme niiden äänenvärin.

Advertisements

2 thoughts on “Alaviite: Mitä on äänenväri?

  1. Mukavasti selostettu!
    Vielä voisi ehkä mainita, että sointivärin ja sitä kautta soittimen tunnistukseen liittyy myös äänen syttymistapa (attack) jonka aikana (tyypillisesti 1-3ms) kuluu pääosin hälyääniä (epäharmonisia). Tämä attack vaikuttaa eniten soittimen tunnistettavuuteen ja siten kuuluu osana sen sointiväriin.
    Esimerkkinä pianon ääni takaperin soitettuna tunnistetaan urkuharmoniksi vaikka spektri on pianon spektri.
    t. OHo

    1. Erittäin hyvä pointti, kiitos siitä Otto! Muistuu mieleen legendaarinen koetilanne, jossa musiikinopiskelijoita pyydettiin tunnistamaan soittimia näytteistä, joissa äänen alut eli “attackit” oli poistettu. Siinä meni tuubat, pianot ja huilut iloisesti sekaisin. Muistatko, Otto, missä koe tehtiin?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s